Panin juhannusyönä veljen vaimoa lasten nukkuessa vieressä

Tämä on muistelu tositapahtumista yli kaksikymmentä vuotta sitten (nimet muutettu):

Veljeni perhe tuli viettämään juhannusta meidän mökille. Meidän kaksi alakouluikäistä lasta olivat innoissaan, kun saivat kaksi melko saman ikäistä serkkua leikkikaveriksi. Myös minä olin innoissani, sillä veljeni on hauska seuramies ja hänen vaimonsa Helena, on pitkä, hoikka, isorintainen nainen, jota on ilo katsella. Varsinkin silloin, kun naiset menevät saunasta alasti uimaan. Olin huomannut, että jos Helena sattui näkemään, kun lähdin alasti saunasta uimaan, niin hän ei kääntänyt katsettaan pois vaan katseli halukkaasti, miten saunan lämmöstä paisunut, ”juhlakunnossaan” lähes parikymmentä senttinen, kaluuni heilahteli komeasti askelten tahtiin.

Juhannusaatto kului rattoisasti; lapset peuhasivat järvessä ja kävivät aina välillä saunassa lämmittelemässä. Me aikuiset juteltiin, grillailtiin herkkuja ja nautittiin hyviä juomia.

Minä ja vaimoni, sekä lapsista kaksi vanhinta, majoituimme mökkiin. Veljeni ja Helena pystyttivät itselleen teltan pihamaalle. Kahdelle nuorimmalle lapselle tehtäisiin patjoista peti saunatuvan lattialle.

Ilta kului syöden ja saunoen. Veljeni nauttia juomia niin reippaasti, että hänet talutettiin telttaan nukkumaan jo ennen kokon sytyttämistä.

Kokon polton ja makkaranpaiston jälkeen lapset olivat niin väsyneitä, että olivat aivan valmiita petiin. Kun lapset oli saatu nukkumaan, niin minä, vaimoni ja Helena istuimme saunatuvassa laskevaa aurinkoa ihaillen. Vaimo istui tuvan penkillä. Minä istuin sohvalla ja Helena oli selällään sohvalla jalat koukussa. Helenalla oli päällään oloasu, jonka läpi rintojen ihanat muodot näkyivät. Minä panin käteni Helenan vatsalle ja hyväilin hellästi vatsaa oloasun alta. Jo nuokkumaan alkanut vaimoni kuitenkin huomasi, missä käteni on ja sähähti, että mitä minä oikein teen. Helena rauhoitteli vaimoani ja sanoi, että kai sitä nyt toisen vatsaa saa vähän pitää hyvänä. Vaimo onneksi hyväksyi selityksen; jatkoi nuokkumista ja lähti sitten mökkiin nukkumaan.

Kun vaimoni lähdöstä oli kulunut jonkin aikaa, niin Helena nousi istumaan ja silloin käteni liukui kuin itsekseen kohti pillua. Kaluni jämähti täyteen seisokkiin, kun käteni ei osunutkaan pikkuhousuihin vaan kiimasta kosteaan pilluun. Helena voihkaisi, kun aloin hyväillä sormillani hänen reheviä häpyhuuliaan ja isokokoista klitoristaan. Vein Helenan käden kivikovana seisovan kaluni päälle ja kuiskasin Helenan korvaan: ”Haluaisiko sinun pillusi kivikovaa, isoa kyrpää; minulla olisi täällä housuissa sellainen?”
Helena ei vastannut mitään vaan nousi ylös, vetäisi oloasun housujaan alas, veti kyrpäni esiin, istui syliini ja ohjasi kaluni kiimaisena odottavaan pilluunsa. Helena tuki toisella kädellään itseään reidestäni ja aloitti ratsastuksen. Minä työnsin käteni Helenan oloasun alle ja aloin puristella hänen uhkeita rintojaan. Helena voihki ja alkoi toisella kädellään puristella pallejani juuri sopivan voimakkaasti; paremmin kuin kukaan sitä ennen tai sen jälkeen. Nainti teki tosi hyvää, mutta olin kännissä ja tiesin, että en saisi tässä asennossa spermojani lentämään. Vilkaisin lapsia ja totesin heidän nukkuvan sikeästi. Niinpä ohjasin Helenan sohvan eteen maton päälle selälleen. Vedin Helenan ja omat housuni kokonaan pois ja aloin sitten naida Helenaa hitain, voimakkain työnnöin. Naidessani kuiskin Helenan korvaan, miten ihana pillu hänellä on ja kysyin, saanko laskea spermat sisään. Helena vastasi voihkien, että: ”Pane mies pane ja anna tulla kaikki vaan”. Minä kiihdytin tahtia ja Helena työnsi lantiotaan kyrpääni vastaan, kunnes hän jännittyi kaarelle allani ja tukahdutettu ulvahdus kertoi hänen saaneen orgasmin. Minä tein vielä pari rajua työntöä ja annoin sitten spermojeni lentää syvälle, syvälle veljeni vaimon kiimaiseen pilluun.

Nainnin jälkeen pyyhimme pillusta valuvat spermat talouspaperiin, suutelimme kiihkeästi ja toivotimme toisillemme hyvää yötä.

Helenan lähdettyä nukkumaan iski raju morkkis: Mitä jos vaimoni olisi tullut takaisin saunatupaan, tai lapset olisivat heränneet?

Yhteisellä aamupalalla Helena valitti päänsärkyä ja sitä että tuli eilen otettua liikaa alkoholia. Sitten hän katsoi minua silmiin ja jatkoi: ”Tuli juotua niin paljon, että en muista loppuillasta mitään”. Toki minä ymmärsin, että Helena tarkoitti, että meidän panosta ei ikinä puhuttaisi, eikä siitä ole koskaan puhuttukaan; vaikka vieläkin, kun olemme kahden, meidän katseemme joskus kohtaavat niin, että olen aivan varma siitä, että Helena muistaa tuon juhannusyön tapahtumat yhtä hyvin kuin minäkin.