Satunnainen jätkä

Lähdin elokuisena iltana vähän ennen puoltayötä ajelemaan kaupungille. Haaroissani poltteli suorastaan tuskaisesti, en ollut rakastellut kenenkään kanssa yli puoleen vuoteen. Oli siis pakko lähteä liikkeelle. Sonnustauduin mustiin nahkatakkiin ja -housuihin. Istuin maasturini ratin takana ja seurasin silmä tarkkana, näkyisikö hyvännäköisiä yksinäisiä jätkiä. Olen homo, mutta en ikinä voi sitä julkisesti tunnustaa. Työni ja kollegat ovat supermiehekkäitä ja olisi tosi häpeä, jos he tietäisivät homoudestani. Sen takia en uskalla käydä kapakoissakaan miehiä metsästämässä. Joku voisi tunnistaa minua ja juttu lähtisi leviämään.

Olen palomies. Ja kuten ammattiini kuuluu, olen tosi hyvässä kunnossa, hoikka ja lihaksikas, jykevä leuka, useimmiten sängellä. Minulla on paksu punainen tukka, kaverit nauravat, että se sopii täydellisesti palomiehelle. Minua on houkuteltu myös sellaiseen palomieskalenteriin, mutta en ole suostunut – olla nyt kaiken maailman ihmisten runkkufantasiana, ei kiitos.

Ammattini ja ulkomuotoni puolesta saattaisin saada sänkykumppaneita helpostikin, vaan ei käy. En uskalla liikkua vapaasti homopiireissä. En edes tunne niitä. Niinpä etsin irtopanoja niin kuin tuona yönä. Sellaisista ei ole pelkoa, että ne levittäisivät juoruja. En edes kerro niille itsestäni mitään. En minä niitä irtopanojakaan kovin usein onnistu löytämään.

Tuolloin elokuussa ajelin siis ympäri kaupunkia ja yritin löytää jonkun yksin kulkevan kapakasta palaavan tyypin. Enin osa tallusteli jonkun naisen tai porukan kanssa. Sitten näin syrjäisellä bussipysäkillä puiston reunassa yksin istuksivan sällin. Vaalea tukka harteille, musta nahkatakki, risaisen näköiset siniset farkut. Naama oli jumalattoman komea. Vaikka ajelin hitaasti, en ehtinyt pysähtyä. Kirosin, mutta keksin kiertää sen puiston. Kun saavuin taas sen tyypin kohdalle, pysäytin auton, avasin ikkunan ja huikkasin:

– Tyyppi, hei. Oletko kyytiä vailla?
– Häh? Joo. Bussia ei vain kuulu.
– Hyppää kyytiin. Vien sut, minne haluat.
– Tuota noin, ei tartte. Tai paljonko se maksais?
– Ei se mitään maksa. Säästä rahas tärkeämpään.
– Vau. Tosi hyvä juttu.
– Noh, sisään siitä sitten.

Aukaisin oven ja se pitkähkö hujoppi taiteili itsensä etupenkille viereeni. Hitto, että se jätkä haisi seksiltä. Meinasin hullaantua heti – kai pitkällisen puutteeni takia. Lähdimme liikkeelle. Se sanoi:

– Moi. Mää oon Jani.
– Joo, terve. Mää oon Sami, valehtelin, kun en halunnut paljastaa oikeaa nimeäni – Tare. – Mihkä päin vien sut?
– Minne oot itse menossa?
– En minnekään erityisesti. Kunhan tässä ajelen huvin vuoksi.
– Ai? No ei mullakaan oo mikään kiire minnekään. Sulla on muuten komeat nahkakuteet.
– Tykkäätkö? Mää oon nahkafriikki.
– Niin oon määkin. Nahan natina on vitun seksikkään kuulosta.
– Heh, sinäpä sen sanoit. Ja onhan musta nahka muutenkin kiihottavaa.
– Niin mustakin. Oon haaveillut, että pääsispä naimaan jonkun nahkatyypin kanssa.
– Taidat olla sitten homo?
– Joo. Haittaako se?
– Ei pätkääkään. Jos nyt rehellisiä oltais, niin itsekin voisin nussia sua.
– Jee! Oonkin ollut puutteessa. Enkä tuolta homobaarista löytänyt ketään.
– Määkö siis kelpaisin?
– No, vittu, ton näköinen seksipakkaus käy milloin tahansa. En oo ennen nussinutkaan punapäisen kanssa.
– Nyt saisit sellaista. Onko sulla paikkaa vai pannaanko täällä autossa?
– Tää auto käy mulle. Voitais ajaa jonnekin metsän laitaan.
– Tiedän hyvän paikan. Se on tuolla yhden lenkkipolun päässä.
– Sinne sitten. Voitais panna ihan metsässä. Ootko bottom vai top?
– Top ehdottomasti. Entä sää?
– Versa. Ootko rajukin top? Vai ihan tavallinen?
– Millaista menoa kestät? Mennään sen mukaan.
– En mää mikään hauras posliininukke oo niin, että anna palaa ihan vapaasti.
– Okei ja sanot sitten, jos oon liian kovakourainen.
– Selvä.

Tulimme vähän kaupungin ulkopuolella olevan metsän laitaan, josta lähti tuttu lenkkipolku. Pysäköin parkkipaikalle. Siinä ei ollut muita autoja. Eikä lenkkeilijöitäkään näkynyt. Irrotimme turvavyöt, käännyimme katsomaan toisiamme ja hymyilimme oudon arastellen. Sitten päätin, että helvettin kaikki varovaisuus. Ojensin käteni ja tartuin hänen pitkiin hiuksiinsa. Vedin hänen päätään takakenoon, kumarruin näykkimään kaulaa ja miehekästä leuankaarta. Hän tarttui väkevällä otteella reiteeni ja siveli nahkahousujen lahjetta. Kaappasin hänet tiukkaan halaukseen ja hän vastasi siihen voimalla. Sitä löytyi jätkästä yllättävän paljon. Hyvä niin, tykkään kunnon miehistä.

Suutelimme himokkaasti. Puuskutimme toistemme suuhun, ynähtelimme ja inisimme. Kädet puristelivat toista joka puolelta. Kiima muuttui ihan järjettömäksi. Runnoimme toisiamme kunnolla. Minun kyrpäni oli räjähtämäisillään. Kun kourin hänen haarojaan, sielläkin tuntui melkoinen seisokki. Murisin:

– Jumalauta, nyt tarttee saada persettä ja heti.
– Juuh, mennään tuonne metsän puolelle. Onko sulla kortsuja ja liukastetta?
– On.

Kaivoin välineet hansikaslokerosta. Suorastaan syöksyimme metsän suojiin. Siellä puiden ja puskien suojissa kietouduimme taas toisiimme. Kiihkosta täristen runnoin häntä sylissäni. Hän voihki kiimaisesti. Kamppasin hänet selälleen metsänpohjaan. Revin suorastaan raivoissani hänen farkkunsa reisille ja laskin omat nahkahousuni niin, että iso kaluni pääsi haukkaamaan raitista metsän ilmaa. Kumitin vehkeeni ja liukastin sen. Samalla pursotin liukugeeliä sen jätkän peräaukolle. Nostin hänen kinttunsa pystyyn ja tungin kyrpääni aukkoon. Tiukkaa teki, Jani puristi sulkijaa kiinni. Ärähdin:

– Saatana, mitä sää rupesit pihtaamaan!
– Vittu, eikö jätkässä oo miestä ottamaan mua?
– Vai kaipaat rajuja otteita? Saamasi pitää.

Iskin häntä nyrkillä vatsaan ja tarrasin nahkatakin rinnukseen. Hän älähti muka tuskaisesti, mutta löysäsi perseen aukon. Ponnistin jaloilla ja survaisin itseni sisään. Helvetti, mikä tunne! Tyyppi vaikersi ja kiemurteli. Aloin mielipuolisen rynkytyksen. Kyrpäni sekosi siellä perseessä edestakaisessa liikkeessä. Aivoni sumenivat nautinnosta. Jani sähisi kirouksia kireistä leukaperistä. Hän löi minua hartioihin ja repi tukkaani. Se vain kiihdytti nussimistani. Tulin ihan hulluksi. Päästin lantioni nielipuoliseen vauhtiin. En kestänyt pitkään, kai puutteeni takia. Sitten raivona äristen ammuin ravisuttavat liemet kortsuun.

Vetäydyin perseestä ja rojahdin makaamaan pantavani päälle. Hän puristi kätensä nahkatakkini selkään. Hän puuskutti korvaani:

– Perkeleen äijä, panit sitten kunnolla. Se melkein sattui.
– Huh, et silti sanonut mitään.
– No vittu, kun sää oot niin seksikäs, en raskinut.
– Höh, hyvä, ku sua oli niin mahtava nussia. En olis varmaan hillinnyt itseäni.
– Et vai? No hyvä etten sanonut mitään. Haluatko, että mää paan nyt sua? Vai runkkaanko vain?
– Jos sopii, niin runkkaa. Tarttetko apua?
– Voisit puristaa mut johonkin tiukkaan lukkoon, niin mää vetelen itse.
– Ai, sua kiihottais painiotteet?
– Jep. Rakastan painimista.
– Ootko treenaanut sitä?
– En. Oon vain katsellut pornosivuilta gay wrestlingiä. Melkoisen kiihottavaa.

Olin itsekin törmännyt sellaisiin sivustoihin ja kieltämättä kyrpäni on kovettunut niitä katsoessa, melkoisen miehekästä menoa. Kierähdin Janin päältä ja kyljittäin puristin hänet tiukkaan otteeseen rintaani vasten. Hän tarttui heti omaan kaluunsa ja alkoi vedellä. Hänen olkansa yli katsoin, kun näyttävän kyrvän terska vilahteli esinahan alta. Hän puuskutti ja kiemurteli. Tiukensin otettani ja kiedoin kinttuni hänen jalkojensa ympärille niin, että hän ei päässyt ponnistamaan niillä. Nahkakuteemme vain natisivat. Hän kuiskaili käheällä äänellä kirouksia, haukkui minua hinttariksi. Tartuin hänen kutreihinsa lujalla otteella. Hänen vartalonsa jäykistyi ja hengitys lakkasi. Hän nytkähteli ja ampui upean mällisuihkun varvikkoon. Hänen kroppansa rentoutui sylissäni ja päästin siitä irti. Murahdin:

– Vau, jätkä ruiski komeat liemet.
– Uh… juuh… parhaita runkkuja eläessäni. Vieläkö olis ensin painittu kunnolla.
– Heh, vai sellaisesta haaveilet.
– Joo. Mun pamppuni kiihottuis, kun vääntäisin tollasen komistuksen kanssa ja voittaisin sen.
– Hah, luuletko tosiaan, että pärjäisit mulle? Mää oon tosi kovassa kunnossa.
– Niin oon määkin. Käyn monta kertaa viikossa salilla ja uimassa.
– Ehkä me sitten joku kerta nähdään uimahallilla.
– Olispa se hienoa.
– Siellä emme vois kuitenkaan painia ja nussia.
– Etsitään joku muu paikka. Vaikka tää metsä.
– Stop, en oo etsimässä mitään vakipanoa, vaikka vaikutatkin hyvältä tyypiltä.
– Haista sitten vittu!
– Haista itse! Painutaan helvettiin täältä. Mihin heitän sut?

Kumpikin kiukkuisena tuhisten menimme autooni. Kuskasin hänet kotiovelleen yhteen lähiöön. Hän ehdotti vielä siinä, että vaihtaisimme kännykkänumeroita. Ihme kumma, mutta yllättäen suostuin. En aikonut soittaa hänelle, mutta tulin vastanneeksi, kun hän soitti. Hän suorastaan pommitti minua monta kertaa viikossa ja vaati tapaamista. Meni kolmisen viikkoa ennen kuin suostuin. Hain hänet yhtenä syyskuun alun yönä kyytiin ja menimme taas sinne metsään. Molemmilla oli nahkakuteet ja painimme tosi vauhdikkaan ottelun puiden katveessa. Jani osoittautui todellakin vahvaksi jätkäksi ja kovaksi taistelijaksi. Minä kuitenkin lopulta voitin ja panin häntä suorastaan raivona takaluukkuun. Ja sitten sallin hänen runkata itsensä tiukassa otteessani.

Olemme käyneet yhdessä myös uimassa ja siellä hän ällistyi lihaksikasta kroppaani. Ei hänenkään kehossa ole mitään moittimista. Tiukkoja lihaksia hänelläkin on, vaikkakaan ei niin isoja kuin minulla. Suhteemme on kehittynyt syvemmäksi. Se hämmentää minua. Olen jopa kertonut hänelle oikean nimeni ja ammattini. Hän tietysti innostui tolkuttomasti työstäni, mutta on vannonut pitävänsä salaisuuteni. Hän nimittäin sanoi, että jos hän kertoo asiasta muille, minä heittäisin hänet pellolle – niin kuin tekisinkin.

Nykyään yleensä painimme ja panemme minun asunnollani, jossa on tilaa ja pehmustettu tatamintapainen. Teemme sitä myös alastomina, kun toisen lihaksikasta kroppaa pitää saada kouria. Emme me kokonaan ole hylänneet nahkakuteitakaan emmekä metsäseikkailuja. Hän on myös rakastunut nyrkkeilysäkkiini ja aikoo kehittyä niin taitavaksi nyrkkienheiluttajaksi, että pystyyy pieksämään minut. Siinähän uhoaa. Se vain naurattaa minua. Parasta on se, ettei minun tarvitse enää kärvistellä puutteessa kuukausi tolkulla.